sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Peltokävelyjä, pantomiimia ja papusoppaa


Tämä viikonloppu oli
peltokävelyjä, pantomiimia, papusoppaa ja siskonpeti vanhan talon lattialla,
Oli keskusteluja kaskinauriista, häpeästä, Elvi Sinervosta, kirjoittamisesta ja ystävyydestä.
Eikä unohdeta uskomattoman pehmeitä löylyjä, lukuhetkeä kirjaston upottavalla tuolilla ja ääneen luettuja runoja, Tai sitä kiinalaista viinaa ja lonkeromusiikkia.
Oli uusia ihmisiä, riemastuttavia kohtaamisia ja tie, jota lähdin kulkemaan.
Mitä teidän viikonloppuunne on kuulunut?

42 kommenttia:

  1. Eräs tärkeä toisille vesille soutanut, eräs keskustelu lähtijästä erään tuossa vanhassa talossa, jossa sinä nukuit siskonpedissä asuvan ihmisen kanssa, eräs tietokonepuhelu siskolle ja tyttärelle, eräs walesilainen joka saapui, eräs marokkolainen ruoka, kanelin ja mintun maku, eräs kahvihetki johanneksenleipäpuun alla, eräs kaappi, joka haluaa muuttaa meille, eräs lounas katolla. Yksi itku jonka itkin, monta naurua, jotka nauroin. Muistot, jotka saapuvat pyytämättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mikä viikonloppu sinullakin - niin täyteläinen. Minusta on jotenkin sympaattista ajatella kaappia, joka haluaa muuttaa teille, miten se toivoo, että voikunpapääsisin voikunpapääsisin. Minullakin oli muuten monta monta naurua ja yksi ihan pieni itku. Ja sitten oli vielä sellainen hyvä kidneypapuruoka, jossa maistui Intia.

      Poista
  2. Pitkästä aikaa vapaa viikonloppu töistä. Minulla oli teatteri-ilta ystävän kanssa. Kaunista värimaailmaa taas näissä kuvissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kivalta, minä käyn myös aika paljon teatterissa, se on aika läheinen taidemuoto minulle. Kiitos.

      Poista
  3. Peltokävelyt ovat ihania. Lonkeromusiikki kuulostaa kiinnostavalta, mutta vähän - hmm - tarttuvaiselta. Elvi Sinervo oli kiinnostava ja pehmeät löylyt ja ääneen luettu runous tekevät melkein aina hyvää.

    Tänne kuuluu ainakin sellaista, että näin aamulenkillä kaksi kettua. Lapset kirjoittivat joulupukille, minä siivosin vaatekaappeja. Mietin yhtä kirjoittamisjuttua, mutta sämpylöiden leipominen voitti. Ihan hyvä ainakin nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, se lonkermusiikin määritteleminen olikin tässä se kinkkinen juttu. Elvi Sinervosta sen sijaan opin paljon kaikkea uutta ja oli ihana saunoa puusaunassa kahtena iltana peräjälkeen.
      Minäkin näkisin mielelläni kettuja, en ole tainnut kuin pari kertaa nähdä. Minun viikonloppuuni kuuluivat myös sämpylät, mutta en itse leiponut niitä - ehkä ne siksi olivatkin niin hyviä.

      Poista
  4. Just scrolled through all the recent pictures. Very beautiful :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks - all the shades of grey here right now :)

      Poista
  5. Viikonloppuun on kuulunut poikien kanssa kaupungilla hillumista, paistinpannuostoksia, ruokaa ja kirjoja. Ja sitä, että aika kuluu niin nopeasti ettei ehdi puoliakaan siitä mitä haluaisi, puhumattakaan niistä mitä pitäisi. Mutta kun on sunnuntai-ilta ja pimeää niin sitten voi vaan odottaa uutta päivää, sytyttää kynttilöitä ja antaa vapautuksen kuopukselle, jonka pää ei ota enää yhtään uutta saksalaista sanaa sisäänsä huomista koetta varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo aika on kyllä jännä juttu, joskus se hupenee niin nopeasti. Minä taidan lähteä tästä nyt lenkille, kun olen melkein koko päivän ollut sisällä, jollei lasketa yhtä lyhyttä koiranulkoilutusta ja pysäkillä seisomista ulkoiluksi. Sitten sytytän ne kynttilät.

      Poista
  6. Mukulakivikaduilla kuljeskelua ja vanhoilla linnanraunioilla tikan tarkkailua.
    Miehen laittamaa ruokaa,riehuvia lapsia ja vähän myös kovasti kaivattua sohvalla löhöämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukulakivikadut ovat parhautta, vaikka ovatkin vähän hankalia. Linnanrauniot kuulostaa myös kivalta. Meillä mies leipoo nyt jotain...en tiedä mitä.

      Poista
  7. Synttärikakkua, kymppivee, oleilua, pilven raosta pilkistävä aurinko ja hyvää mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten synttärit on hauskoja. Kivaa, että teillä oli sellaiset.

      Poista
  8. Miten sinä aina löydät tiesit tuollaisiin arvoituksellisiin taloihin ja tilanteisiin, oi että!

    Hmm... Täytyy oikein miettiä. Ei oikein mitään ihmeellistä ole tähän viikonloppuun kuulunut, meinasin vastata. Mutta sitten muistin, että yritin tiivistää elämäntarinani kymmenen minuutin suulliseksi esitykseksi. Huh, se oli vaikeaa, mutta saattaa olla, että onnistuin! Ja kävimme ajelulla ihmeellisen aktiivisissa maalaismaisemissa, se oli hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa olin niin onnekas, että minut kutsuttiin tuonne erityisen hienoon paikkaan viikonlopuksi.
      Oho, tuo sinun tehtäväsi on kyllä ollut hurja. Minusta olisi aika pelottavaa pitää kymmenen minuutin suullinen esitys omasta itsestäni...mutta olen ihan varma, että sinä onnistut.

      Poista
  9. Tämäkin kaunis valkoinen talo. Hiukan tylysti kruusaamoton, joka siinä miellyttääkin. Ja ihana tuo ykkönenkin. Sinulla tuntuu olevan aina jännittävät viikonloput.

    Minun viikonloppuihini ei kuulu ikinä -paitsi viime viikonloppuna -mitään mainitsemisen arvoista. Olen kutonut kahdet tumput, syönyt uunikanaa (sekin joka viikonloppuinen juttu) ja maalannut muutamia vetoja, joihin en ole tyytyväinen. Ja myös selvittänyt todenteolla näitä Kalela-kuvioita kun jäivät niin askarruttamaan. Lukenut Munchin elämäkertaa, joka ei nappaa -kirjoitustyyli ei miellytä yhtään.
    Ja nyt olenkin tosi iloinen että viikonloppu meni, pääsee taas kunnolla töihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän minulla enimmäkseen on näitä kotonavillasukatjalassa-viikonloppuja, mutta tämä oli kyllä erityinen.
      Minä niin tykkäisin, että kutoisin lapasia, mutta kun en millään halua opetella sitä. Olisi kivaa olla sellainen tumppuja neulova nainen, mutta ei minusta nyt kyllä saa sellaista. Minä en ehtinyt vielä vastata siihen Kalela-kommenttiisi, mutta kyllä rupesi nyt oikeasti kiehtomaan tämä asia.

      Poista
  10. Minä sain luetuksi Kate Mortonin kirjan Hylätty puutarha ja tiedätkö, sielläkin oli hahmo nimeltä Kirjailijatar!
    Arvoituksellinen nainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, hauskaa. Minä en valitettavast ole kovin arvoituksellinen. Tänä viikonloppuna sain muuten monta naurua sen takia osakseni, että sanon aina "oi". Kuten tuossa äskenkin...taidan olla oi-nainen.

      Poista
  11. Voi mihin paikkoihin löydätkään! Ja kaikki nuo uudet kohtaamiset. Varmasti mieleenjäänyt viikonloppu.

    Minun viikonlopussani oli väsäystä, vääntöä ja virkkuuta samanhenkisten käsityöihmisten kanssa. Mukana myös viisi tyttöä, joista pienin, Elli 4 vuotta, totesi illan päätteksi: "Äiti, ihanaa, meidän vessanpöntössäkin on hilettä!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hileinen vessanpönttö! Ihan huisin söpö juttu. Kyllä minullekin kelpaisi sellainen kimalteleva pönttö.
      Eli sinulla on ollut sellainen viikonloppu, josta varmasti nautit.

      Poista
  12. Olin kaksi yötä Hailuodossa. Seisoin päällä, putosi kello yöllä seinältä, kuvasin, soitin yhden puhelun, oli seurana kolme ihanaa ystävää ja pieni mies, joka aamulla söi varpaitaan vieressäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Hailuoto. Tykkäsin siitä kovasti kesällä, mutta luulen, että tykkäisin vielä enemmän tähän vuodenaikaan. Minä en osaa seistä päälläni...harmi.

      Poista
  13. Oi että - onko tuo ihana talo autiona!? Kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eikös olekin vaan kaunis, mutta autiona tosiaan.

      Poista
  14. Me menimme metsään, laitoimme nuotion rannalle, kiipesimme puuhun, löylyttelimme, siivosimme kellarikoppeja ja pistimme luistimet hyllylle riviin. Muunmuassa. Miten tässä viikonlopussa tuntuikin olevan rutkasti enemmän tunteja, kun kaikissa aikaisemmissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joissain viikonlopuissa on joo enemmän tunteja :)
      Metsään meneminen ja puuhun kiipeäminen on aina kivaa. Vaikka musta on tullut jo vähän kömpelö puuhunkiipeejä.

      Poista
  15. Sinulla kyllä tuntuu olevan mahtavia seikkailuja, matkoja.
    Minunkin viikonloppuun kuului peltokävelyä. Niin nautin viikonlopun vapaista. Menimme koko perhe yhdessä kävelylle: metsään, pellolle. Niin kaunista. Sen jälkeen tein kirppislöytöjä. Piparkakkuja ja glögiä kuului myöskin tähän viikonloppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin pellolla ja metsässä kävelyllä, meitä on paljon. Minä taas hyvin harvoin pääsen pellolle kävelemään, metsään sentään vähän useammin. Kirppis kuuluu monesti viikonloppuihini, mutta ei kyllä nyt. Ja piparkakkuja en ole vielä syönytkään.

      Poista
  16. Minun viikonloppuun ei kuulunut mitään erikoista...isä oli syömässä ja Niilon kanssa käyvimme joka päiväisellä metsälenkeillä....mutta kaupaisin jotakin.Mieli on kovin rauhaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, toivottavasti jotakin kivaa on tulossa sinua kohti. Minä kadehtin tuollaista jokapäiväistä metsäkävelyä, minä en kyllä millään pääse joka päivä metsään, vaikka olisi kiva.

      Poista
  17. Kuudes kuva on jotenkin houkutteleva, niin kiinnostava. Onko sinun kynäsi...
    Viikonloppu oli kovin nopea, mutta täynnä kaikkea hyvää. Yllätysvieraita ja hullunkurisia salaisia suunnitelmia, mieleen jäi myös ilahduttava sähköposti, lupaus jostakin. Tuntuu kivalta, marraskuu ilahduttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, se on vastapäätä istuneen kynä...oli minullakin kyllä kynä ja vihko.
      Minuakin marraskuu on aina ilahduttanut, koska tässä kuussa on meidän perheessä kaksi merkkipäivää, joten tähän on aina kuulunut myös vähän juhlia.

      Poista
  18. Voih, näitä sinun ihania kuvia ei kyllästy koskaan katselemaan! Ihan paras oli tuo asetelma kynttilä, kivi ja kärpänen (hei, nehän alkoikin kaikki k kirjaimella =D).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Juu, minä en voi ottaa asetelmasta kunniaa, kun ei ollut omani, tallensin vain kauneutta. Ja totta, kolme koota tuossa, hauska huomio.

      Poista
  19. Maalaismaisema on jotenkin niin rauhoittava!
    Kuvistasi jäi mieleen enemmän ruskea kuin harmaa, pidän siitä!
    Tarinoita menneestä aherruksen lomassa, illat omissa muistoissa, kaipauksessa, musiikkia ja kaupunkikävelyä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Minä viihdyn kaupungissa, mutta aina välillä tulee kova ikävä maaseutua. Onneksi pääsin peltomaisemiin viikonlopuksi.
      Sinunkin viikonloppusi kuulostaa oikein hyvältä.

      Poista
  20. Mutta eikös se kiinalainen viina ole kamalan pahaa tai ainakin aika tiukkaa tavaraa? Kerran yksi miehekäs mies nimittäin kulautti sitä isosti ja häipyi sitten vikkelään ulos. Hän ei tiennyt oksentaessaan, että meillä oli ikkuna auki.

    Kuvan kärpäsen haluaisin, kun tuollainen kynttilänjalka ja kivi on jo hankittuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kuule hirveän pahaa. Olen nyt kaksi kertaa maistanut ja todellakin vain maistanut, ei sitä parane paljon juoda, on tosi tuhtia tavaraa.
      Tuo kärpänen oli tuhkakuppi, aika tyylikäs.

      Poista
  21. Tutun näköinen seutu niin kauniisti kuvattuna.

    VastaaPoista
  22. Oi, hauska sattuma. Minä en ollut ennen tuolla käynytkään, mutta seutu oli kyllä kaunis.

    VastaaPoista