lauantai 7. helmikuuta 2015

Levylautasella aina vaan Aino Venna

Levylautasella aina vaan Aino Venna.
Lautasella avokadoruisleipää.
Kupissa maitokahvia.
Ikkunassa paljaat puut.
Tämä on oikein hyvä lauantai.

62 kommenttia:

  1. Aino Vennaa kelpaa kyllä kuunnella! Hän on niin hyvä. <3

    Hyvää hyvän lauantain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään, kovasti. Tuntuu, että mitä enemmän kuuntelen, sitä enemmän tykkään.
      Ja sinne suloista sunnuntaita!

      Poista
  2. Kaunis väriliukumo kuvissa. Ja hyvää sinistä!

    Meillä siivous ja viimeistely. Huomenna ensimmäinen esittely täällä. Toivottavasti ihmiset kiinnostuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Ja teillä on niin jännittävää. Pidän nyt peukkuja täällä, että asunto menisi heti kaupaksi, se olisi niin helppoa niin.
      Mutta ihanaa, ihanaa aikaa teillä.

      Poista
  3. Kaunista, toivottelen mukavaa päivää. :) Täällä alkoi aurinko paistaa. :) Ihastelen sitä ikkunasta, olen kipeänä. Lapset lähtivät juuri pihalle leikkimään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tännne luvattiin täksi päiväksi aurinkoa, mutta äsken kun kävin koiran kanssa aamulenkillä, ei kyllä paistanut, vaan myrskysi. Aika hurja ilma. Pikaista paranemista sinulle!

      Poista
  4. Kiitos taas kauniista sanoista ja kuvista! Niin kaunis kuva sinusta tuossa edellisessä postauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kauniistsa sanoista myös :) Ja ihanaa sunnuntaita sinne!

      Poista
  5. Aino Venna on ihana, hyvä lauantai minullakin, kuin jokin rauha olisi seurannut viime viikkojen varjoista. Ja tuo pioni, kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tuo pioni? Minusta se näyttää joltain krysanteemilta?

      Poista
    2. Jaa-a, nytpä pistitte pahan. Sain tuon kukan lahjaksi, joten en tiedä, mikä se on. Se ei minusta ole ihan pioni eikä ihan krysanteemi...mutta kaunis se on. Siinä oli aluksi pitkä varsi, mutta pätkäisin sen, että sain sen tuohon pulloon.

      Poista
    3. Katsoinkin kuvaa pienestä ruudusta, nyt huomaan ettei olekaan pioni. Hih.

      Poista
    4. No, minä en siltikään tiedä mikä se on :) Kauniskukka.

      Poista
  6. Kaikki nuo asiat ovat kyllä nautittavia. Olet tehnyt löytöjä huomaan, kun kuulin juuri tällä viikolla antiikki-astioiden myyjältä, että ruskeat ja harmaanmustat maisemalautaset ovat harvinaisimpia noiden väreistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, enpäs ole tuota tiennyt. Olen vain ostellut aina sellaisia lautasia, jotka ovat miellyttäneet silmää ja ovat olleet huokeita. En ole suostunut maksamaan lautasesta muutamaa euroa enempää. Mutta jotenkin tuntuu, että nuo siniset justiinsa on kirppareilla kalleimpia.

      Poista
  7. En koskaan, en koskaan kyllästy kuviin kirjakasoista ja muistikirjoista...
    Ukkini toisella vaimolla oli tuollaisia maisemaposliineja. Koulutyttönä ne olivat mielestäni niin hienoja, etten olisi käyttänyt niitä lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kotona sellaiset kauniit maisemalautaset keittolautasina. Oli jotenkin tosi jännää aina kauhoa sitä keittoa suuhun ja odottaa, että mikä kuva sieltä paljastuu.

      Poista
  8. Aino Venna on ihana. Ja kyllä on ihana tuo kirjapino, muistikirjapino, kukka, vihreä maljakko, vinossa oleva kehys, naamio ja kala. Puhumattakaan ovesta ja seinästä. Hyvä lauantai täälläkin, siivottu, torilta haettu ruokaa ja oltu vaan. Muiskis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minäkin tykkään Aino Vennasta, se on sellaista melankolista, kaihoisaa, kaunista musiikkia. Tuo naamio on muisto häämatkalta, että se on tosi tosi vanha :) Suloista sunnuntaita sinne! Täällä on myrskyä ja kurja ilma, vaikka piti olla aurinkoa ja suunniteltiin ulkoilua.

      Poista
  9. Tuo ovikuva on ihana! Värit ovat hurmaavat. Avokadoruisleipää pitää testata. Mulla oli koulupäivä, oli myös maitokahvia, sekä yhteislaulua autossa Jukkapojan kanssa. Oli hyvin antoisa ja innostava päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jukkapojan kanssa on varmaan nastaa laulaa. Minä tykkään ruisleivän päällä ihan hulluna avokadosta. Se on tällä hetkellä paras leivänpäällys. Kivaa, että sun koulu rullaa noin mukavasti!

      Poista
  10. Kaunista, ah niin kaunista. ♥ Aino Venna on jännä. Pidän hänestä, ja kuuntelenkin aika usein, mutta silti en koe aivan omakseni, enkä osaa sanoa mistä se johtuu, kun periaatteessa kaikki on kohdillaan. Mutta silti: ranskankielisten kappaleiden aikana alan kaivata Irina Björklundia (jota rakastan!), ja englanninkielisten taas jotain ihan muuta. Haluaisin päästä sisään, mutta jään aina kynnykselle. En ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a, enpäs tiedä. Nämä on varmaan sellaisia henkimaailman asioita. Minäkin tykkään kyllä myös Irina Björklundista, mutta olen kuunnellut häntä vähemmän, Minä ylipäätään olen viime vuosina kuunnellut aika vähän musiikkia, on joku sellainen vaihe menossa. Joskus ennen musiikki soi aina, nyt vaan viihdyn usein hiljaisuudessa paremmin.

      Poista
  11. Tykkään kovasti tuosta eka kuvasta.
    Minä en oikein ole oppinut syömään avokadoa leivän päällä. Enkä muutenkaan, paitsi pirtelöissä (mutta niihin saakin kätevästi piilotettua vaikka mitä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta - pirtelöihin voi upottaa vaikka mitä. Ja eihän sitä kaikki kaikesta tykkää. Nytkin syön muuten aamiaiseksi tässä parhaillaan maitokahvia ja ruisavokadoleipää, taidan olla kaavoihini kangistunut :)

      Poista
  12. Kuulosti suloiselta lauantailta. Aino Venna vetoaa minuunkin, voimallinen ja kaihoisa yhtä aikaa. Retuöiden jälkeen kaipaan nyt vain levollista pyhää. Yksi toipilas kapusi just alakertaan ja valitteli päänsärkyä, mutta jospa ainakin vatsapöpöt oisivat taakse jäänyttä. Laina-myrky tosin valvottiviime yönä ja oli viedä pesäsen matkaansa, mutta niin vain tupanen on paikoillaan ja tuulikin on talttumaan päin.
    Kiitos kuvasarjasta, ilahdutti jälleen niin kovin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimallinen ja kaihoisa on hyvä luonnehdinta. Täälläkin oli aikamoinen myräkkä, muttei mitään varmaan teidän myrskyyn verrattuna, kun oksia vain vähän puista tippui ja sellaista. Toivottavasti siellä ollaan jo paremmassa kunnossa. Mukavaa viikkoa!

      Poista
  13. Ihanat, ihanat, ihanat kuvat!!! Oi miten tykkään keltaisista sävyistä, tuntuu että ne herättävät eloon. Ja kaikki kauniit yksityiskohdat. Tekee mieli tutkailla näitä kaikkia pitkään.
    Olet niin kaunis tuossa kuvassa alempana, kun katson sinua siinä, minulle tulee olo, että siinä on nainen, josta välittyy sellainen elämästä innostumisen asenne, hyvä uteliaisuus, uskallus ja ymmärrys. Ihana kuva, punainen pipo on aivan upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, kylläpä sanoit kauniisti. Tuosta kuvastani tuolla aiemmin...olisinpa sellainen, mutten kyllä ole asiasta ollenkaan varma. Mutta pipo on saanut nyt niin paljon kiitosta, että olen ihan otettu :)

      Poista
  14. Vastaukset
    1. You are right, although this year the winter hasn´t been so cold, only few minus degrees.

      Poista
  15. Ihan mahtavat kuvat tällä kertaa !

    VastaaPoista
  16. Avocadoruisleipä kuuluu täälläkin suosikkeihin. Avocadoa, ja jos mahdollista; Brie-juustoa. Ja hunajateetä. Sillä en ole vieläkään selättänyt tätä flunssaa..

    Hyvää sunnuntaita sinne myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mm..joo, tuo yhdistelmä on tosi hyvä, maistuu. Mä olen ihan koukussa avokadoihin, harmi että ne on usein niin kalliita.

      Poista
  17. Aino Vennalla on kaunis ääni. Minulla ei ole ranskankielen taitoa, mutta silti kuuntelen hänen kappaleitaan mielelläni. Hyvää sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, todella upea altto. Suurin osa biiseistä on englanniksi, joten niistä meikäläisetkin saavat hyvin selvää :)

      Poista
  18. Tulipahan nyt tutustuttua Aino Vennaan pizzoja paistaessani. Meilläkin oli oikein hyvä lauantai ja sunnuntai. Tästä nyt vain taas töitä kohden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pizzamusiikkia :) Minäkin sain levätä viikonloppuna, mutta silti olin ihan kuitti tänään, kun tulin töistä ja otin puolen tunnin päikkärit. Nyt taas jaksaa.

      Poista
  19. Minäkin voihkaisen; kaunista! Ensimmäinen kuva tarjoilee vaikka mitä.
    Tuo okrankeltainen kauhtunut talon pinta, koko kuva. Voih, oih.
    Kerran lainasin Aino Vennaa kirjastosta, kun Turussa ihastuin hänen keikkajulisteeseensa. Pitihän kuunnella, mitä sen takana on. Hyvää oli. Mutta nytkö laulaa ranskaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuo talon seinä oli älyttömän kaunis. Sekin talo oli Suomenlinnassa. Siellä on niin paljon upeita rakennuksia.
      Aino Venna laulaa siis enimmäkseen englanniksi, muutama biisi on ranskaksi.

      Poista
    2. Sekoitankohan nyt johonkin toiseen, sillä muistan että lauloi suomeksi. Taidan sekoittaa.
      Ehkä pitää tutustua häneen uudelleen, kun näin epäselvää.

      Poista
    3. Aino Vennan ranska on paikka paikoin sellaista, ettei siitä ranskantaitoinenkaan saa selvää. Mutta ääni on komea ja englanti istuu paljon paremmin.

      Poista
    4. Liivia: Sinä sekoitat varmaan Yonaan...arvelisin. Hänellä on mahtava keikkajuliste nimittäin ollut?
      Sari: Juu, minä en osaa tuohon sanoa yhtään mitään :) Minun korvissa kumpikin kuulostaa tosi hyvältä.

      Poista
  20. Tuo neljäs kuva, voi sentään. Kuluneen kauneus.
    Minä en tunne Aino Vennan tuotantoa. On kyllä suositellut joku ennenkin. Nyt laitan kuuntelulistalle. Just päätin harrastaa myös musalistoja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kun on aitoja materiaaleja, ne vanhenevat niin kauniisti.
      Musalistat olisi minullekin hyviä...kirjalistojen tekemisen jo aloitin tämän vuoden alussa. Ehkä tästä tulee listojen vuosi.

      Poista
  21. Vaikuttavia kuvia, erityisesti ovikuvan sävyt ja tunnelma. Hyviltä kuulostivat eväät, joten lauantai sujui varmaankin mainiosti. Olen kerrran kuunellut Aino Vennaa livenä ja pidin - ostan nykyään hyvin vähän levyjä ja olen alkanut pitää hiljaisuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kuuntelen nykyään aika harvoin musiikkia, kaipaan sinun laillasi iltaisin hiljaisuutta. Mutta kyllä joskus sitten taas on ihan mahtava laittaa hyvä levy soimaan...tasapainossa.

      Poista
  22. Niin kaunis tuo lautaspino ja ovi -kuvapari.

    Aino Venna kuulostaa minusta välillä vähän naispuoliselta Leonard Cohenilta. Kuulisin mielellään hänen laulavan kyllä suomeksi. Jotenkin kuvittelen että tulkintaan tulisi sitten vielä vähän lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti.
      Totta, se on varmasti tuo tumma ja matala ääni, ja biiseissäkin on jotain samaa. No, minä pidän kyllä myös Cohenista. Yksi biisi uudella levyllä on suomeksi.

      Poista
  23. Hyvä tuollainen lauantai on minunkin mielestäni.

    VastaaPoista
  24. Mikä ihmeen Aino Venna.... kunnes etsin kuunneltavaksi hänen musiikkia. Voi miten kaunista ja tuntui sopivalta että tätä kautta se löytyi. Leonard Cohen'sta tykkään myös. Kauniita kuvasi ja oi mikä lauantai...Kauniit lautaspinot, ihastuttava lipasto ja nuo talviset oksat ruskeina valkoista lunta vasten kuin taideteokset. Kevätaurinkoa päiviin...myrskyn jälkeen tulee sekin ennen pitkää. -Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten mukavaa, että sinä pidit Aino Vennasta. Minä pidän sitä enemmän, mitä enemmän kuuntelen. Sopii jotenkin mun melankoliseen luonteeseen toi musiikki. Kiitos ja samoin sinulle aurinkoa ja iloa!

      Poista
  25. Kuvasi upottaa aina tuijottamaan ja mielikuvitus lähtee vaeltamaan. Aino Venna - täytyypä kuunnella lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kuvia minäkin tykkään katsella sanojen vastapainoksi.

      Poista
  26. Olen palannut tuohon ensimmäiseen kuvaan monta kertaa, se on kaunis. Minunkin levylautasella vaan Vennaa ja kupissa maitokahvia, maito on tosin kaurasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun maito on lähes aina soijasta...mantelistakin tykkään, mutta kauraa en ole tainnut edes kokeilla.

      Poista
  27. Sanon ehkä sata kertaan todettuja juttuja, kun vasta löysin blogiisi, mutta niin kaunis tunnelma ja pysähdyttäviä kuvia. Tykkään jäädä kuvien ääreen hetkeksi ja antaa ajatusten viedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, onpa mukava, että löysit tänne, toivottavasti piipahdat toistekin. Minulla ihan sama, kuvien katsominen rentouttaa, kun teen töitä sanojen parissa.

      Poista