perjantai 31. heinäkuuta 2015

Sen lisäksi kalliot, lampaat ja suolan tuoksu

Meri. Kaiken voisi tiivistää noihin neljään kirjaimeen.
Sen lisäksi kalliot, pähkinälehdot, lampaat, suolan tuoksu, pannukakku ja teltan lepattava lieve. Öisin sataa hiljakseen, myrskyä pakenemme maalaistalon yläkertaan. Puhumme sekaisin suomea, englantia ja espanjaa. Luettelemme Yhdysvaltojen osavaltioita, presidenttejä, puita ja koirarotuja.
Löydämme ne paikat, jotka aina on tapana löytää: kirpparit, kahvilat ja rannat.
Luen miten tehdään puhvelinlihaillallinen 22 hengelle.
Hypnoottinen aaltojen pauhu. Kaivaudun peiton alle teltassa, paksu kirja onneksi odottamassa. Murukahvia, ilmapatjat ja teltan vihreä valo.

45 kommenttia:

  1. Löydette ne paikat, jotka on tapana löytää - ja niin paljon muutakin! Aika ihmeellisiä maisemia, tunnelmia, kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minusta matkoilla juuri tuo löytämisen ilo, voi, se on ihanaa. Saaristossa on kyllä kaunista, tyystin toisenlaista kuin sisämaassa, jonne suuntaamme kyllä vielä tänään. Tässä välissä vain yksi pyykkipäivä kaupungissa.

      Poista
  2. Arvasin, että täällä on luvassa jotain ihanaa! Mulla on nyt kasomisen runsaudenpulaa, rullaan näitä eestaas ja huokailen. Tuo kukkakimppu- ollaan kyllä erilaisessa luonnossa kun täällä, sen huomaa. Tuo tapetti ja lampaat, aina. Solahdan ja pulahdan näihin, täällä se kadonnut kesä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahvenanmaalla on kyllä luonto aivan erilainen, ihan kuin olisi ulkomailla, vaikkei olekaan. Minä huomaan hurmioituvani aina samoista asioista, juurikin noista tapeteista, matoista, kukista, kallioista, lampaista...varmaan on paljon muutakin, mutta kuvaan vain noita.

      Poista
  3. Mitenhän monta vuotta on siitä, kun viimeksi nukuin teltassa....monta sen tiedän..:) Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minä haluan joka kesä telttailemaan, siinä kun on ihan oma tunnelmansa. Nyt vielä ostimme uudet ilmapatjat, niin oli suloisen pehmeääkin nukkua.

      Poista
  4. Ihanaa ! Tunnelmallista mutta miten te tarkenette ?
    Odotan, vielä, että tulis lämpimämmät säät jotta uskaltaisimme suunnata rannikolle teltalla. Olen haaveillut telttailusta koko kevään ja tämän kuluneen kesän, säät vain eivät ole houkutelleet. Ajatus teltan pystyttämisestä sateessa on torpannut matka aikeemme.
    Kauniita kuvia ja saan siitä lisä innostuksen.
    Missä on tuo tupa ja kerrossängyt ? Sinne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, minä kyllä palelin yöllä, vaikka oli peiton alla pitkähihaiset ja -lahkeiset varusteet päällä. Mutta silti tuo ulkoilmassa nukkkuminen on niin ihanaa.
      Olimme Ahvenanmaalla, nämä kuvat ovat ihan sieltä pääsaarelta. Noihin kerrossänkyihin ei kyllä päässyt nukkumaan, kun olivat museossa, Jan Karlsgårdenissa. Mutta siellä kannattaa kyllä käydä ihailemassa kaunista ulkoilmamuseota.

      Poista
  5. Uskomattoman ihanan näköinen paikka kuvissa. Että onkin olemassa noin ihanan näköistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla oli kyllä kaunista, kaikki nuo värit ja avaruuus :)

      Poista
  6. Tässä on kaikki onni.
    Kauneita elokuutakin sinulle!

    VastaaPoista
  7. Ooh! Nämä kaikki museokuvat, räsymatot ja muut. Maisemat. Hitsit että on kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Oli taas vierähtänyt muutama vuosi siitä, kun viimeksi kävimme Ahvenanmaalla, oli kyllä ihanaa.

      Poista
  8. Lyhytteksteissäsi on aina se salaperäinen JOKIN, joka tekee lukemisen nautittavaksi!

    Kuvat ovat (taas) hyviä. Ihmettelen, miten monta tuhatta kuvaa teillä täytyy olla varastossa, mihin saatte ne mahtumaan? Varmaan ulkoiselle kovalevylle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkoisille kovalevyillehän nuo kuvat sitten talletetaan...niitä on tosiaan tuhansia ja tuhansia, arvasit oikein :)
      Ja kiitos kauniista kehuista.

      Poista
  9. Voi miten paljon kaunista! Minä haluan nyt ehdottomasti saareen. Olen halunnut koko kesän. Aika vain ei anna armoa. Josko sitten sykyllä. Tai tulevassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saarissa on jotain kiehtovaa. Juttelin juuri erään karismaattisen taiteilijan kanssa saarista...ne ovat tosiaankin kiehtovia. Toivottavasti sinäkin pääset siis saareen.

      Poista
  10. Voi kauneus! Ja meri, aaltojen pauhu, se kyllä lumoaa ja kadottaa ajan kulun. Kirpparit, kahvilat ja rannat, siinä kyllä tärkeimmät, niillä pötkii tosi pitkälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo on ihan hyvä kolmikko, sillä pääsee pitkälle :)

      Poista
  11. Ihana, ihana, ihana!!!
    Minäkin saan niin paljon tunteita, valoa, intoa noista samoista..
    Onneksi pääsen aina joskus saarisrtoon..
    Ihana postaus!!Kiitos =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Niinpä, on meillä vaan ihana saaristo. Kun vaan omistaisi vielä veneenkin, niin olisi helpompi päästä tuonne ihaniin paikkoihin.

      Poista
  12. Merimaisemiin ja saariston kauneuteen, niihin en kyllästy koskaan! Ihanaa, kuvissa ja tekstissä on paljon onnen oloa!

    Me olemme Karjalan laulumailla. Läheisiä, lapsuuden maisemia ja Vaskiviikkojen konsertteja. Metsäänkin tekisi mieli, vaan eivät ole mustikat vielä kypsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karjalan laulumaillakin on kaunista :) Me emme ihan sinne asti ehtineet tänä kesänä, vaikka Savossa piipahdimmekin. Minä en oikein viihdy marjametsässä, mutta sieniä poimisin mielelläni.

      Poista
  13. Vesi on niin hieno elementti.

    Vanhoja tapetteja jää aina ihailemaan.

    VastaaPoista
  14. Pesukannukuvassa täydellisen värinen seinä. Jään siihen, seinään, sulaudun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aina ihmettelen, mistä noita upeita värejä tulee. Kuinka ihmiset ovat osanneet valita noin kauniita värejä. Ja osaavat vielä yhdistää niitä toisiin väreihin ennakkoluulottomasti ja kauniisti.

      Poista
  15. Tuosta ensimmäisestä kuvasta olin jo tunnistavinani Ahvenanmaan, olimme siellä viime kesänä. Tunnelma tarttui taas mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli tässä muutaman vuoden väli, oli kiva päästä taas tuonne. Ihan oma maailmansa, vähän kuin olisi ulkomailla.

      Poista
  16. Ihastuttavissa paikoissa jälleen seikkailette! Meidän teltta on lymyillyt koko kesän kaapissa. Ehkä se pitäisi vielä pystyttää, vaikka pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nythän tuli hyvät telttailukelitkin, eli siitä vaan :)

      Poista
  17. Niinpä. Tuolla mekin olimme. Meillä saaristo on joka kesäisen pyöräretken kohde. Minun sielunmaisemani on tuolla merellä. Ja ne rannat juuri ja se elämä siellä meren äärellä. Siellä on oltava nöyrä mutta kuitenkin vahva. Kai se on se, mikä vetää tällaisen kaupunkilaisen hiljaiseksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kivan kuuloista tuo pyöräilykin, me olimme vain autolla liikenteessä. Samat asiat minuakin viehättävät tuolla, ja se on niin vastakohtaista kaikelle tälle, mitä on kaupungissa.

      Poista
  18. Kaunista, kaunista. Kiitos. Punamultatalot, rantaniityt, kyyryyn painuneet puut ja sen kohinan tallensin ja kuljetan aina mukanani. Mies vei purjehtimaan silloin 31 kesää sitten ensimmäisen kerran ja noihin kyliin, noille kallioille. 27 vuotta siellä meni, ensin veneessä, sitten mökillä, sitten kotona. Nyt katselen täältä saman meren ääreltä noita kuvia ja olen vain ihan hirveän kiitollinen. Tuossa räsymattokuvassa on minun Suomeni juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, teillä on kyllä ollut pitkä pitkä suhde mereen ja saaristoon. Siinä on ehtinyt kokea niin paljon. Minulla on lopultakin mereen aika etäinen suhde, kun ei ole sitä venettä, mökkiä tai kotia. Mutta tärkeä tuo maisema silti on.

      Poista
  19. Voi että on kaunista. Kuvasi on ihania - kaikki !! Ja niin kivasti kuvailet oloasi.

    VastaaPoista
  20. Teillä on ollut niin paljon onnea ja ihanaa, rakkautta ja kaikkea kaunista! Olen iloinen teidän kaikkien puolesta!

    Meri on kyllä mahtava. ja ajatella että se saattaa meidät kaikki yhteen, tavalla tai toisella. Meillä täällä sama vesi, jota pitkin pääsee vaikka minne..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut kyllä kaikkea kivaa. Nyt iskee kohta paniikki ja haikeus, kun tämä kaikki yhdessäolo ja ihana loppuu. No, siihen pitää vain tottua.
      Niin, hassua ajatella, että jos täältä lähtisin voisin purjehtia sinne teidän luokse :)

      Poista
  21. Lähdin kurkistamaan blogiisi...ja te olettekin olleet siellä mihinkä meillä tapana kadota kesäisin :-) Tänä kesänä jäi väliin, kaipaus kipeää. Nyt pyöritellyt mielessäni ja jo julkikin tuonut ajatuksen, syysretki.
    Kiitos näistä tunnelmapaloista sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, teillä on mahtava katoamispaikka! Me emme olleet olleet tuolla muutamiin vuosiin ja oli ihana käydä nyt noissa maisemissa, jotka ovat kyllä niin kauniita. Kerran olemme olleet syksyllä ja olihan tuo silloinkin upea, vaikuttava paikka.

      Poista
  22. Meri on kaikki! Tulen Luvialta ja siellä lauletaan: "Meren aalloilla olen syntynyt, alla loistavan etelän kuun..."..."meri äitini on, meri siskosein, meri morisan mulle on kaikki, valkopurteni olet armahain, laaja eessäsi sulla on reitti." Oli värisyttävää kun lapsuudenystävän nimi oli Meri ja hän tanssi tämän häävalssina vanahn sukupuvun pitsien liehuessa...Ei tullut tyttärelle mieleen antaa muuta nimeä kuin Meri.

    Aivan ihania kuvia taas, joista saisi sellaisen Suomi -kuvakirjan: Paljon kuvia ja vähän tekstiä ja ainakin suomen lisäksi englanniksi, ruotsiski, ehkä myös saksaksi...Tiedäthän Sandy Pimenoffin kirjan Iurima Ultima, joka kertoo Jurmon saaresta...

    Kiitos <3

    VastaaPoista