Olisihan se vänkää olla kuningas. Pöytään tuotaisiin 34 ruokalajia ja toiset katsoisivat, kun minä söisin. Olisi oikein yleisö. Ja se sama yleisö saattelisi minut sänkyyn ja toivottaisi hyvää yötä. Kun muut poistuisivat, minä pujahtaisin valtavan makuuhuoneeni takana olevaan pieneen kopperoon nukkumaan. Siellä olisi suloisen lämmintä ja kotoista toisin kuin hulppeassa edustusmakuuhuoneessani. Se olisi sellaista teatteria, esittäisin kuningasta, joka nukkuisi isossa sängyssä valtavassa huoneessa, vaikka oikeasti nukkuisinkin ihan pienesti ja pelkäisin hämähäkkejä.
Näin tekivät kuninkaat muinoin - ja se on totinen tosi.
Mutta me söimme siltikin kuin ruhtinaat. Oli Fotografiska, mahtavia kirpputoreja, pieni sade, suklaata, olutta, kipeät jalkapohjat, hytti autokannen alla, ylisöpöjä taloja, persoonallisia tyyppejä, kolea tuuli, ihanaa kahvia, bageleita, ihan täysi kasvisravintola, ja taas kipeät jalkapohjat, korttipeli hytissä, ja lisää suklaata, ja vielä kerran skål.