lauantai 25. maaliskuuta 2017

Venetsia - veden ja lokkien kaupunki


Olemme jälleen täällä, veden, lokkien, punatiilisten kattojen, kanaalien, proomujen, kirkontornien, kupolitornien, espresson, spritzerin, pizzan, leivonnaisten, nunnien, kissojen, mosaiikkien, paalujen, gondolien, traghettojen, sulatetun suklaan, kujien, laivakoirien, jäätelön, meren, palmujen ja kukkivien jasmiinien kaupungissa.
Kun herää sumutorven huutoon, tietää olevansa jossain erityisessä paikassa. Kun avaa verhot ja näkee kanaalissa uiskentelevat proomut ja gondolit tietää olevansa jossain todella erityisessä paikassa. Se tunne, kun unen keskellä ei ole ihan varma, missä on ja se hetki, kun muistaa olevansa jossain aivan muualla.
Asutaan ullakolla 120 askelman päässä maan pinnasta. Päivän voisi viettää ikkunassa katsellen kanaalissa lipuvia proomuja. Jokainen kuljettaa jotain omaansa: postia, jätteitä, rautatavaraa, pakasteita.

Kun keittää espressoa kaasuhellalla, kaataa vahvan kahvin kultaiseen kuppiin ja kuulee lokkien naurun, tietää olevansa jossain missä on helppoa olla onnellinen.

18 kommenttia:

  1. voi kuinka kauniita venetsialaisia kuvia!! Olen ollut vain kerran, yli 20 vuotta sitten, asuttiin kollegan suvun palazzossa. Nyt tuli hinku uudestaan...

    VastaaPoista
  2. mä en kestä kuinka ihana venetsia (näköjään) on! upeita kuvia ja tunnelmia. mulle riittäisi jo pelkästään toi näköala ja olisin onnellinen!

    VastaaPoista
  3. Olet saanut aikaan valtavan kaipuun Venetsiaan! Nyt en voi muuta kuin jäädä näihin kuviin. Upeita, kaikki. Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Värien heijastumat vedessä ovat kuin vesiväriä :). Toivottavasti tykkäämiseni eivät kärsi inflaatiota, mutta ei sille mitään voi, että pidän näistä kaikista :). ..ja sinä onnellinen koet ne kaikki elävänä. Kiitos, että jaoit tunnelmat!

    VastaaPoista
  5. Se on tosiaan erityinen. Viimeksi käytiin saarilla ja ne olikin sitten tosi erityisiä. Että on saari pelkästään kuolleillekin. Millainen on venetsialainen hautasaatto? Veneet perätysten?

    VastaaPoista
  6. Hurmaavat, kiehtovat kuvat! Kunpa voisin sukeltaa niihin. Venetsia on kyllä ainutlaatuinen. Maalailit sellaisia tunnelmapaloja, että nyt leimahti valtaisa matkakuume. Kiitos näiden jakamisesta♥

    VastaaPoista
  7. Voi Venetsia!
    Itse olen ollut siellä vain nuorena interrailmatkalla. Yövyimme nunnien tytöille pitämässä 'hostellissa'. Kolkutimme puista umpiporttia. Pieni luukku avautui ja nunna, jonka kanssa meillä ei ollut yhteistä kieltä päästi meidät sisään. Muitakin mielenkiintoisia muistoja liittyy tuohon erikoiseen kaupunkiin.
    Kiitos, kun herätit ne taas mielen sopukoista!

    VastaaPoista
  8. Venetsia ei kulu ikinä- niin jumalainen se on! Nuolen näitä kuvia.
    Ja te olette löytäneet lempipaikkamme- tyttö istuu juuri samassa kohtaa missä mieheni aina istui tuolla käydessä:):) Söimme aina kalalla täytettyjä pullia, mitä niiden net nyt olikaan, en muista.
    Vielä kultaiset kupitkin! Ihanaa kaikki!

    VastaaPoista
  9. Oot kyll huikean upeassa paikassa. Miten ihmeessä löydätkin tuollaisia kohteita? Ullakkohuone, aivan huippua. Kuvien tunnelma on pistämätön.

    VastaaPoista
  10. Olen ollut monesti siellä ja lähisaarissa. Oi tiedän sen tunteen kun aamulla herää ja kuuluu veden äänet tai taitavasti laulavat kondoolien kuljettajat...olo siellä muutenkin kuin olisi aikaa mennyt historiassa taaksepäin. Sadun oloinen paikka se on! oi teitä onnellisia! -Anne

    VastaaPoista
  11. Täällä koto-Suomessa kaikki elämä keskittyy nyt kevään puhkeamiseen luonnossa ja sen tarkkailuun. Mitään radikaaliahan ei oikeastaan kuitenkaan vielä tapahdu. :) Niinpä tämä postauksesi irroitti nyt totaalisesti arjesta. Kuvasi suorastaan pursuavat vanhaa kulttuuria,silmät ahmivat kaiken kauniin yksityiskohtia myöten.Nousee sellainen tietty tunnelma.
    Kaikki persoonallinen,loistelias ja ajansyömä,ah! Kiitos tästä piristävästä matkasta Venetsiaan.<3

    VastaaPoista
  12. Tämä tunne on matkakateus... Ihana ihana Italia ja Venetsia! Jotenkin erityisen kauniit väritkin siellä!

    VastaaPoista
  13. Venetsian Biennaali on se vetonaula, joka on saanut meidät jo useampana kesänä matkustamaan Venetsiaan, ajelemaan vaporetolla, jonka kannella ensimmäisellä kerralla huudahtelin koko ajan täynnä ihailua ja hurmaa, nykyisin pystyn jo ääneti mutta edelleen mieli täynnä ihailua seisomaan väentungoksessa vaporeton kannella.

    VastaaPoista
  14. Voi siis huokaus uudestaan! Joisin aamukahvia koko päivän ja illan tullen vaihtaisin sen punaviiniin. Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  15. Ihana(kaupan?) ikkuna täynnä pieniä yksityiskohtia. Kuvissa viehättää valo, hejastukset, rosoisuus ja sillat. Ihastuttavia!

    VastaaPoista